Hyvä fuksi, onnittelut opiskelupaikasta Oulun Yliopiston kauppakorkeakoulussa! Tässä sinulle nautiskeltavaksi yksi ura-/opiskelupolku taloustiedettä pääaineena opiskelleelta alumnilta, joka sisältää yliopistotermejä ja ajan patinaa.
Minä aloitin tietojenkäsittelytieteen opinnot luonnontieteellisessä tiedekunnassa lukion jälkeen vuonna 2006, tuolloin yliopistolla ei juuri ulkomaalaisia näkynyt, eivätkä Finanssin haalaribileet olleet viikon ykkösmeno. Jumpru tuli muistaakseni tutuksi Teekkaritalon ohella. Myöhemmin totesin, että olen väärällä alalla, joten kävin armeijan pois alta ja toisella yrittämällä nappasin opiskelupaikan Oulun Yliopiston Taloustieteiden tiedekunnasta – tuolloin haettiin suoraan pääaineeseen, joista valitsin jaloimman eli kansantaloustieteen.
Nohevana fuksina selasin opinto-oppaita ja maksimoin tutkintoni hyötyä monialaisen yliopistomme tarjonnasta – the World was my Oyster, ajatukseni oli käydä koulut nopeasti pois alta ja siirtyä työelämään. Uudistin opintosuunnitelmani jo A periodin lopuksi, sillä Liptonit eivät maistuneet siihen malliin että Kirjanpito & tuloslaskenta olisi mennyt läpi. Myöhemmin mietittynä opintosuunnitelmani rakentui uudelleen syklisesti Finanssin tärkeimpien juhlien jälkeen. Jossain vaiheessa koin, että olen erinomainen valinta kertomaan uusille opiskelijoille mitä ja miten heidän kannattaisi opiskella, koska oma track recordini (suunnittelussa) oli kultaa. Pienryhmäohjauksen jälkeen totesin, että hakeudunpas Finanssin hallitukseen järjestämään valmennuskurssin, koska olen niin erinomainen ohjaamaan muita. Jossain vaiheessa huomasin olevani toista vuotta hallituksessa johtamassa Finanssia ja edustamassa aktiivisesti opiskelijain näkökulmaa samalla kun kauppakorkeakoulumme lipui kohti AACSB akkreditointia. Hallitustyö avaa joskus mielenkiintoisia ovia, muistan erään kauppakorkeakoulun järjestämän seminaarin, jossa tulin astuin saliin samaan aikaan KONE:n Antti Herlinin kanssa, jonka jälkeen hän luennoi minulle maanviljelystä. Lopulta valmistuin valtion ohjaavan käden myötä ns. tavoiteajassa huolimatta runsaasta hauskanpidosta ja hallitusvuosien kiireistä, mutta onpa noilta reissuilta jäänyt mieleen monta hyvää tuttua joihin törmää työelämässä, kun sitä vähiten odottaa. Moni asia on muuttunut valmistumiseni jälkeen; yliopisto on kansainvälistynyt huomattavan paljon, uudet fuksit valitsevat pääaineen vasta kandivaiheen jälkeen, ja kurssitarjottimesta löytyy kurssi Suomen Taloudesta, jota esitin järjestettäväksi AACSB akkreditoinnin merkeissä. Kimmokin on vaihtanut linjastopaikkaa Bulimiasta Aulaan.
Työelämään siirryin käytyäni vaihdossa Kiinassa ja opiskeltuani sivuaineet tietojenkäsittelytieteesta, rahoituksesta, japanin ja kiinan kielestä, sekä markkinoinnista – ei siis sinne päinkään miten olin aiemmin suunnitellut. Kirjanpidon kurssi jäi myös suorittamatta, mutta ei se raha laskemalla kasva. Näillä eväillä ensimmäinen työpaikkani löytyi kansainvälisestä konsulttifirmasta IT-projektien parissa, mutta teknisellä alalla vierailtuani totesin, ettei se ole minun juttuni. Nykyään työskentelen Lontoossa Financial Services sektorilla ja lennän työkseni paljon; eli olen tyypillinen pukumies, joka syöksyy puhelin korvalla Fast Trackin läpi seuraavalle lennolle ja murehtii luottokortti- ja lentopisteiden riittävyyttä seuraavalle termille samalla näyttäen erittäin tärkeältä ulospäin. Kauppakorkeakoulu voi siis olla mitä erinomaisin tapa väistää kysymys ”mitä haluan olla isona”, sillä se ei juurikaan rajaa työmahdollisuuksiasi. Työelämässä pystyn hyödyntämään yllättävän paljon opiskeluaikana hankittuja taitoja, sen mitä nuorena oppii vanhana taitaa. Johdan kokouksia, pidän presentaatioita asiakkaille, ratkaisen analyyttisesti ongelmia, keskustelen talouden suunnasta ja opin uutta päivittäin. Konttasin eilen yöllä kotiin afterworkeilta ja raahauduin töihin (lauantaina), mutta onneksi tähänkin on jo rutiinia opiskeluajoilta – yksi Mannana illalla pelastaa päivän.
Hyvät neuvoni sinulle, fuksi hyvä, ovat, että tee opiskeluajastasi omannäköistä ja kiinnostu ympäristöstäsi . Opiskeluajan tarkoituksettomuuden sietämättömän itsestäänselvyyden kokemisen helppous ja sen kieliopillisesti ilmaisemisen yhtäaikainen vaikeus eli ahdistus ja tylsyys ovat varmasti tunteita, joita koet ennemmin tai myöhemmin. Kallisarvoinen neuvoni on, että muista nostaa opintolainaa ja sijoittaa se – you do the math.
Lauri Tenhunen
Kirjoittaja valmistui 2013 taloustieteen pääaineesta ja luotsasi Finanssia puheenjohtajan roolissa 2012.
