Kauppakorkeakouluissa on puhuttu vuosikymmeniä verkostoitumisen tärkeydestä ja uskon, että sen tärkeys on vain lisääntynyt myös urakehityksen kannalta.
Olin vuosia sitten osallistujana Nuorten Ekonomien järjestämässä HEKO-HEKO-illassa, jossa aiheena oli verkostoituminen. Tapahtuma on perinteisesti järjestetty yhteistyössä opiskelijajärjestö NESU-KY:n kanssa, jossa olen itsekin toiminut aktiivisesti lähes 20 vuotta. Kouluttaja laittoi opiskelijat yhdelle puolelle pitkää pöytää ja ekonomit toiselle puolelle. Kouluttaja kysyi, että eihän kukaan tunne edessä istuvia ihmisiä entuudestaan. Jouduin nostamaan käden pystyyn ja totesin, että tunnen lähes koko rivin. Kouluttajan tarkoitus oli järjestää speed networking, jossa opiskelijat vaihtavat nopeasti paikkaa
tutustuen mahdollisimman moneen ekonomiin. Yksi tapahtuman järjestäjistä huusi, että Juden pitäisi istua opiskelijoiden puolella ja tottelin. Kouluttaja kysyi, että entäpä nyt ja totesin, että parempi. Nyt tunsin enää noin puolet edessäni olevasta rivistä. Päätimme jatkaa näin ja kouluttaja nosti minut esimerkiksi superverkostoitujasta. Titteli kuulostaa hienolta ja minut tuntevat sen varmasti myös osin allekirjoittavat. Eräs entuudestaan tuntematon henkilö tuli kahvitauolla kysymään, että miten voin tuntea niin paljon ihmisiä. Selitin, että tällä kertaa se oli kyllä isoa sattumaa, sillä satun olemaan molempien järjestöjen aktiivi. Meillä oli hyvä keskustelu Sonjan kanssa ja olemme nähneet muutaman kerran tuon kohtaamisen jälkeenkin ajatuksia vaihtaen ja toisiltamme oppien.
Kuka tahansa voi olla superverkostoituja, mutta hyvä verkostoituja on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä. Minulle hyvin ekstroverttinä ja uteliaana ihmisenä tämä tulee täysin luonnostaan. Kuka tahansa voi kuitenkin pakottaa itsensä toimeen ja oppia helpommin tutustumaan ihmisiin.
Konferensseihin voi opetella muutaman hyvän jäänmurtajan, kuten mikä on ollut paras uusi ajatus, jonka olet tänään saanut tai mitä esitystä odotat eniten ja miksi. Kun tapaat uuden ihmisen, niin kysele ja kuuntele. Yritä löytää jotain yhteisiä kiinnostuksen aiheita ja älä odota mitään muuta kuin, että saatte mukavan yhteisen hetken uuden ihmisen kanssa. Verkostoitua ei yleensä kannata oma tavoite edellä tai pohtien, miten toinen voisi auttaa itseä. Sitä kuitenkin kehotan tekemään, että miettii miten voisi auttaa toista nyt tai tulevaisuudessa. Tätä teen itse usein ja ehdotan kiinnostavia artikkeleita tai työpaikkoja tutuilleni, joita uskon ne kiinnostavan. Olen lisäksi usuttanut yhteen useita ihmisiä, jotka voisivat toisiaan auttaa. Tämä voi sitten palautua hyötynä joskus, kun joku toinen kertoo sinulle mielenkiintoisesta uudesta mahdollisuudesta.
Olen 39-vuotias ekonomi, joka on tehnyt työuransa finanssialalla. Sain ensimmäisen harjoittelutyöni Sampo Pankista, kun NESU-KY:stä tuttu opiskelijakaveri kysyi, että haluaisinko tulla kahden viikon projektiin. Tämä kahden viikon projekti venähti lopulta seitsemäksi vuodeksi ja teki minusta kassanhallinnan ammattilaisen Danske Bankissa. Oma esihenkilöni työnsi minua urallani eteenpäin ja yhä vaativampiin projekteihin mukaan, joten myös työpaikan sisäiset verkostot ovat kultaakin kalliimpia. Seuraavakin työ löytyi toisen opiskelukaverin myötä. Hänelle oli tullut lenkillä mieleen osastojohtajan kommentti, etteivät he ole löytäneet sopivaa kassanhallinnan tuotepäällikköä puoleen vuoteen. Opiskelukaveri tiesi, että jotain tällaista olen työkseni tehnyt, joten soitti minulle ja kysyi kiinnostustani. Kaksi viikkoa tästä olin jo allekirjoittanut uuden työsopimuksen OP:n kanssa.
Haluan vaihtaa työpaikkaa tai tehtävää 3–5 vuoden välein. Uskon, että olen antanut silloin parhaani tehtävässä ja toisekseen haluan itse oppia myös jotain uutta. OP:ssa oli edessä isoja organisaatiomuutoksia ja oli hyvä aika lähteä etsimään jotain uutta. Kerroin valituille ihmisille verkostoissani, että etsin uutta. Meni jonkun aikaa, kun sain yhteydenoton Netsin HR-asiantuntijalta Tanskasta. Danske Bankin aikainen entinen kollegani oli kertonut sisäisesti, että olisin kiinnostunut uusista mahdollisuuksista. En tiennyt, että hän oli tämän takana, vaan luulin kaiken olevan sattumaa. Törmäsimme ensimmäisenä työpäivänäni käytävällä ja pahoittelin, etten ollut muistanut kertoa, että olemme taas kollegoita. Hän naurahti ja sanoi, että kyllä hän yritti kaikkensa tehdä sen estääkseen. Tajusin heti, että hän olikin tämän saanut aikaiseksi. Taas kerran olin vaihtanut työpaikkaa verkostoni avulla. Olen isäni työpaikassa tehdystä TET-jaksosta alkaen saanut kaikki työpaikkani verkostojeni avulla. Olen myös mentoroinut ja auttanut omaa verkostoani löytämään uusia työpaikkoja tai muuten oppimaan lisää. Autetaan toinen toisiamme, laitetaan hyvä kiertämään.
Mieti tästä lähin päivittäin tai viikoittain oletko kuullut jostakin mahdollisuudesta tai uudesta tiedosta, jonka tiedät olevan kiinnostavaa jollekin verkostossasi. Käytä se muutama minuutti ja lähetä viesti tutullesi kertoaksesi tästä. Hän ainakin varmasti arvostaa sitä ja saat vähintään hyvän mielen. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa joku toinen mahdollistaa sinun seuraavan unelman.
Jukka-Pekka ”Jude” Kokkonen
Superverkostoituja ja Head of Fraud and Dispute, Nexi Group
