Kopo, koulutuspolitiikka, edunvalvonta…
Itselleni ei ainakaan vielä vuosi sitten ollut täysin selvää mitä nämä sanat oikein tarkoittivat. Kaiken kaikkiaan koko ajatus koulutuspoliittisesta kentästä tuntui varsin laajalta ja sekavalta. Nyt kuitenkin edunvalvonnan merkitys on hieman avautunut ja käsitys koulutuspoliittisen kentän sisällöstä on, no edelleen varsin laaja ja sekava.
Itse olen viihtynyt kopon pestissäni loistavasti ja huomannut täysin uusia puolia kauppakorkeakoulun ja yliopiston toiminnassa. Haluan nyt kuitenkin kertoa miten juuri sinä, voit vapauttaa sisäisen edunvalvojasi ja osallistua kauppakorkeakoulun kehitykseen.
Jokainen opiskelija voi omalta osaltaan vaikuttaa. Mielestäni voidaan ajatella, varmasti jokaiselle tuttua mallia kuluttajasta ja palvelun tarjoajasta. Opiskelijat ovat kuluttajia, asiakaspalvelun kohteita, kun taas kauppakorkeakoulun ja yliopiston henkilökunta ovat palvelun eli koulutuksen tarjoajia. Onkin siis järjetöntä ajatella, ettei opiskelijan mielipiteellä olisi merkitystä. Onhan kuluttajallakin merkitystä. Jos kuluttaja ei ole tyytyväinen palvelun tarjontaan, hän siirtyy kuluttamaan muualle. Joten jos et ole tyytyväinen, kerro siitä! Miten muuten sinulle voitaisiin tarjota parempaa palvelua.
Miten sitten juuri sinä voisit olla mukana vaikuttamassa koulutuksen kehitykseen? Hyvänä neuvona kehottaisin sinua kyseenalaistamaan ja toimimaan. Edunvalvonnassa usein törmää lauseeseen ”näin on aina tehty”. Tarkoittaako tämä sitä, että niin pitäisi tehdä myös jatkossa? Kyseenalaista siis nykyisiä toimintatapoja varsinkin silloin, jos huomaat niissä parantamisen varaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että muutosta saadaan harvoin aikaiseksi pelkästään negatiivisella ”kaikki on paskaa” ajattelulla. Kun olet kyseenalaistanut, muista toimia. Mieluiten niin että keksit tavan ongelman ratkaisemiseksi.
Yliopistolla ja kauppakorkeakoululla on jatkuvasti auki hyviä paikkoja vaikuttaa. Pidä siis korvasi ja silmäsi auki ja lähde rohkeasti mukaan toimintaan. Jokainen on joskus ensikertalainen ja aloittelija. Ei siis kannata pelätä sitä, että vanhat toimijat tietäisivät asioista sinua paremmin. Jokaisella opiskelijalla on mielipiteitä, siitä miten koulutusta pitäisi kehittää, joten jaa rohkeasti ajatuksiasi eteenpäin.
Mikä sitten on tärkeintä koulutuspolitiikassa ja edunvalvonnassa? Mielestäni yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky ymmärtää asioita itseään suurempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi ajatus ”miksi jättäisin kurssipalautetta, kun en itse enää käy tätä kurssia uudelleen” on mielestäni täysin järjetön. Jos koulutuspoliittista kenttää katselee vain omaa napaansa tuijottamalla ei näe kovinkaan pitkälle. Ja pitemmällä aikavälillä tällainen ajattelutapa ei johda mihinkään.
Siksi onkin tärkeää oivaltaa, että kaikilla teoilla on merkitystä. Myös niillä kaikista pienimmillä, kuten kurssipalautteen jättämisellä ja asioiden kyseenalaistamisella. Kannattaakin keskustella ihmisten kanssa ja kertoa rohkeasti mitä asioista ajattelet. Hyvät ajatukset voivat aina poikia jotain itseään suurempaa.
Kesäisin terveisin,
KOPO Sonja
